Talviaikaan siirtymisen vaikutuksista kyselyn tulokset

21.11.2023

Kysyimme talviaikaan eli normaaliaikaan siirtymisen vaikutuksista museon käyttäjiltä. Kyselyyn vastasi 16 henkilöä ajalla 29.10.-19.11.2023. Vastaajista 12 oli naisia ja 4 miehiä. Seitsemän vastaajista on eläkkeellä ja yhdeksän työelämässä.

Kysyimme kysymyksessä yksi sukupuolta (nainen, mies, muu) ja kysymyksessä kaksi kysyimme: onko vastaaja työelämässä, eläkkeellä, opiskelija tai koululainen. Emme saaneet opiskelijoilta emmekä koululaisilta vastauksia.

Kysymyksessä kolme kysyimme talviaikaan siirtymisen vaikutuksista vastaajiin. Viisi 16. vastaajasta kertoi, ettei talviaikaan siirtyminen vaikuta mitenkään. Yksi heistä nauttii normaaliaikaan paluusta: ”On kuin palaisi juurilleen. Ihana päivä herätä kylliksi nukkuneena, ilman kiirettä pikapukeutua jne. NAUTIN!” Toisella on taas niin epäsäännöllinen unirytmi, ettei talviaikaan siirtyminen vaikuta: ”Rytmini on muutenkin niin epäsäännöllinen, että yhdellä tunnilla ei ole mitään vaikutusta.

Jotkin eläkkeellä olevat kokevat talviaikaan siirtymisen haasteelliseksi, vaikka heillä on aikaa nukkua. Eräs heistä kertoi: ”Töissä ollessani kului jokunen viikko, että elimistö ja mieli sopeutui aikaan. Kummatkin olivat sekaisin. Tämä on jatkunut eläkkeellä ollessani kuten nyt tänä syksynäkin, vaikka pitäisi olla helpompi kellonsiirtäminen. Itekin ihmettelin, kun oli niin hankalaa. Olen ollut aina illanvirkku ja aamuntorkku.” Kaikille eläkkeellä oleville muutos ei ole niin hankalaa, mutta he toivat esille, että kellojen siirtelystä voisi luopua.

Suurimmalle osalle vastaajista tunnin siirto eteenpäin on ollut hankalaa. Moni vastaaja haluaa pitäytyä joko kesä- tai talviajassa, kunhan kellojen siirtelystä päästään eroon. Eräs vastaaja totesi näin: ”Kuulun niihin, joiiden unirytmin talvi- ja kesäaikaan siirtyminen sotkee täysin ja vihaan nimen omaan siirtoa, sinänsä minulle on sama jäisikö kesä- vai talviaika pysyväksi kunhan siirtelystä päästäisiin eroon.”

Pimeyden alkaminen tuntuu joistakin vastaajista järkyttävälle, muutos on iso siinä kohtaa, kun kelloja siirretään. Esimerkiksi Helsingissä aurinko laski 28.10.2023 klo 17:39 ja 29.10.2023 talviajassa jo klo 16:35. Tampereella vastaavasti aurinko laski 28.11.2023 klo 17:37 ja 29.10.2023 klo 16:34. Utsjoella aurinko laski 28.10.2023 klo 16:34 ja 29.10.2023 klo 15:29. (https://www.paivyri.fi/index.php?dt=1697749200&ref=6&id, haettu 20.11.2023.)

Kellojen siirtely herättää voimakaita tunteita: ”Raivostuttaa, turhauttaa ja väsyttää. On älytöntä, että aamuista halutaan valoisammat, vaikka valoisat illat auttaisivat jaksamaan paremmin. Pimeiden iltojen vuoksi töiden jälkeen ei jaksa tehdä mitään, koko ilta menee odotellessa että voisi mennä jo nukkumaan. Töissä on kellojen siirron jälkeen väsyneempi, kun joutuu väkisin pitämään itseään hereillä tuntia normaalia myöhempään.”

Eräs vastaaja kertoi unirytmin häiriintyvän myös kesäaikaan siirryttäessä, vaikka silloin saadaan nukkua pidempään, jos vaan uni maistuu. ”Yleensä unirytmi vinksahtaa pidemmäksi ajaksi. Pätee myös kesäaikaan siirryttäessä.” Pari vastaaja kertoi taas uuden unirytmin löytymiseen menevän noin viikon ja yksi kertoi, että tottuminen uuteen rytmiin kestää useamman viikon.

Kyselyyn vastaajat jakautuvat kysymyksen neljä (Kumpi on sinulle mieluisampi) mukaan tasaisesti kesäajasta ja talviajasta pitäviin.

Vastauksistamme selviä, että talviaikaan siirtyminen kuormittaa ihmisiä ja se aiheuttaa väsymystä.  Ylen Heli Mansikka uutisoi 6.9.2022 siitä, että Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa on huomattu yli 70-vuotiaiden reisiluun murtumien määrä kasvaa hieman kellojen siirron jälkeisenä maanantaina ja koko viikolla(https://yle.fi/a/3-12610971). Tämä on selvästi hyvinvointikysymys yhteiskunnassamme, onneksi siihen on herätty poliittisella tasollakin. toivotaan, että muutos etenee Euroopan parlamentissa ja komissiossa ennen toimikauden päättymistä 31.12.2024.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 26.10.2023: ”Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta ja esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa, mikä on edellytys neuvoston käsittelylle. Asian käsittely neuvostossa on toistaiseksi pysähtynyt.”

Asiasta tarkemmin osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM070:00/2018

 

Teksti  Essi Pullinen