Metsä kuiskaa

7.5-28.9.2025

Virolaisten nykykorujen näyttely Metsä kuiskaa kertoo 55 korutaiteilijan näkökulmasta käsin luontosuhteesta, metsästä ja sen merkityksestä. Korut avaavat metsä- ja luontosuhdetta eri näkökulmista: mytologian, metsäyhteyden ja luonnon materiaalien tai ideoiden tuottamisen kautta. Kokemus luonnosta avautuu siellä eri tavoin aikaa viettämällä: kuljeksien, istumalla, kuuntelemalla, viipyillen, piirtämällä, valokuvamaalla, uimalla, marjastamalla ja sienestämällä. Koti voi sijaita myös luonnon äärellä. Koruihin on välittynyt taiteilijoiden käsissä kokemuksia, havaintoja ja haaveita, perinteitä ja ikiaikaista tietoa.

Barksitaja lasihelmsitä valmistettu rintaneula.

Korut avaavat virolaistaiteilijoiden metsä- ja luontosuhdetta eri näkökulmista: mytologian, metsäyhteyden ja luonnon materiaalien tai ideoiden tuottamisen kautta. Koruihin on kiinnittynyt taiteilijoiden käsissä kokemuksia, havaintoja, haaveita, perinteitä ja ikiaikaista tietoa. Virossa korutaidetta arvostetaan paljon ja se kuvastaa erityisen hyvin virolaista mielenmaisemaa. Suurin osa Metsä kuiskaa näyttelyn koruista on ollut esillä Viron kansallismuseon Eesti Rahva Museumissa Mets vastab, allikas kõnetab näyttelyssä 20.10.2023–31.03.2024. Näyttelyn kuraattorina toimi tuolloin ja toimii nyt Taiteen tohtori Kärt Summatavet. Esille tulee myös joitakin opiskelijoiden valmsitamia koruja.

Museo Kruunu teki kyselyn näyttelyn korutaiteilijoille heidän luonto- ja metsäsuhteestaan sekä sen vaikutuksesta näyttelyn teoksiin. Tulkitsemme tulosten kautta metsäsuhdetta tässä näyttelyssä. Saatua tietoa peilataan suomalaisten metsäsuhteeseen ja tutkimukseen metsien vaikutuksista.

Taitelijoiden korut on valmistettu pääosin 2020-luvulla. Vanhin teos on Leida Ilon koru vuodelta 1977, jolloin Viro oli miehitetty. Kultasepän ammattia ei saanut harjoittaa kuka tahansa, jalometallien työstäminen oli kielletty rangaistuksen uhalla. Neuvostomiliisi vartioi tehtaissa ja Kunsti Fondin sekä ARS Juveelin työpajoissa. Metsällä oli erityinen merkitys miehityksen aikana, se oli henkinen turvapaikka, johon virolaisilla oli vahva yhteys.

 

 

Viron Helsingin-suurlähetystössä on esillä Korun sielu -näyttely, mikä on johdantoa Metsä kuiskaa -näyttelylle. Näyttelyä pääsee katsomaan varaamalla ajan lähetystön kotisivuilta.

Näyttelyn taiteilijat ovat

Agnes Veski

Andrei Balašov

Ane Raunam

Anne Roolaht

Anni Kagovere

Anu Paal

Bianca Triinu Toots

Diana Dello

Egge Edussaar-Eidemiller

Eilve Manglus

Elize Hiiop

Elias Sormanen

Ene Valter

Evar Riitsaar

Harri Tensing

Hedi Vrager

Heikki Puhk

Helen Sang

Ilona Treiman

Indrek Ikkonen

Ivar Kaasik

Jaan Pärn

Julia Maria Künnap

Kadi Kübarsepp

Kadi Veesaar

Kairin Koovilt

Kairi Sirendi

Keesi Kapsta

Kertu Tuberg

Kerttu Vellerind

Kirsti Tuum

Krista Laos

Krista Lehari

Kristiina Laurits

Kärt Summatavet

Kätrin Beljaev

Leida Ilo

Liisa Tikka

Ljubov Kedrina

Maarja Niinemägi

Madis Mattus

Margit Paulin

Margus Kalberg

Mari Käbin

Marita Lumi

Mart Reino

Meelika Hainsoo

Merike Balod

Mirjam Aun

Raili Vinn

Reet Kandimaa

Riin Somelar

Tiia-Mai Tiikoja

Tõnis Malkov

Urmas Laanaru

Viivi Aavik

Ülle Kõuts

Ülle Voosalu

Eve Margus-Villems

Piret Hirv

 

 

Kuva: Kadi Veesaar, Howl of the Wolf

 

Näyttelyä tukevat Viron Suomen-suurlähetystö, Museovirasto, Espoo ja Roman Tavast.