Kokoelmat

Erikoiskokoelmat

Erikoiskokoelmaksi kutsutaan museomme vastaanottamaa tai hankkimaa kokonaisuutta, jonka objekteilla on selkeä yhteinen konteksti. Esimerkkinä Oksasen kokoelma, joka pitää sisällään Oksasen kelloseppäsuvun aineistoa, esineitä, valokuvia ja arkistomateriaalia. Muita erikoiskokoelmia ovat muiden muassa Koliston taskukellokokoelma, Matti Saarion lahjoittama vetoavainkokoelma sekä Tony Granholmin elämäntyökokoelma.

Käyttökokoelma

Käyttökokoelmaan kuuluu kelloja ja muita esineitä, joita voidaan käyttää rekvisiittana tai hyödyntää pedagogisessa toiminnassa.

Arkisto

Meillä on laaja arkisto alan mainosmateriaalia, tuoteluetteloita, työkirjoja sekä oppilaitosten piirustuksia ja opetusmateriaalia.

AV-kokoelma

Audiovisuaalinen arkisto sisältää äänitteitä ja kuvamateriaalia analogisina ja digitaalisina tallenteina.

Valokuvakokoelma

Laaja valokuvakokoelma sisältää valokuvia, negatiiveja, diakuvia, visiittikortteja ja digitaalisia kuvia, jotka kertovat alan historiasta, tapahtumista, kellonkäyttökulttuurista, henkilöistä ja esineistä 1800-luvulta alkaen.

Esinekokoelma

Esinekokoelma pitää sisällään kelloja ja ajanmittauksen välineitä 1700-luvulta nykypäivään. Kellojen lisäksi esinekokoelmassa on kelloseppien työkaluja, koneita, liiketilojen ja verstaiden irtaimistoa kuten työpöytiä myyntitiskejä sekä esittely- ja mainosmateriaalia. Kokoelmaan sisältyy myös alan oppilaitoksissa tehtyjä harjoitus- ja opinnäytetöitä sekä havaintomalleja ja muuta oppimateriaalia.

Kerro korun tai kellon tarina

Myös sinun muistollasi ja tarinallasi on tilaa kokoelmissa.

Kellot ja korut säilövät muistoja sekä sattumuksia. Mikäli sinulla on jokin muisto tai tarina kelloihin tai koruihin liittyen, jonka haluaisit jakaa muille, kerro se meille! Tarinat voivat liittyä esimerkiksi kellojen ja korujen käyttöön, valmistukseen, ostoon tai myyntiin.

Keräämme tarinoita ja niihin liittyviä kuvia museon kokoelmiin. Laitathan tarinan ja siihen liittyvän kuvan sähköpostilla osoitteeseen: essi.pullinen@kellojakorumuseo.fi. Julkaisemme tarinan ja kuvan nimelläsi tai anonyymisti Facebookissa.

Voit tallentaa tarinasi suoraan myös virtuaaliseen Holvi-tietokantaan.

Siirry Holviin »

Helmiä museon kokoelmista

Kelloja viideltä eri vuosisadalta

Museon kokoelmassa on tuhansittain kelloja viideltä eri vuosisadalta. Kokoelman painopisteinä ovat Suomessa valmistetut ja Suomessa eri aikoina käytetyt kellot. Pääosa kokoelmasta on siten tavallisia arki- ja kodinkelloja, mutta kokoelmassa on myös runsaasti erikoisuuksia ja ainutlaatuisia, maailmanlaajuisesti merkittäviä esineitä.

Museokokoelman vanhin kello on satulakello, joka on ajoitettu 1670-luvulle. Uusinta uutta ovat 2000-luvun rannetietokoneet, joissa ajan näyttämisen lisäksi on runsaasti muitakin toimintoja.

Kellojen lisäksi kokoelmassa on runsaasti kellosepäntyöhön liittyvää esineistöä – työkaluja, koneita, laitteita sekä kellojen varaosia.

Ainutlaatuisia aarteita

Kokoelmassa on myös muita kellohistorian helmiä. Yksi kokoelman merkittävimmistä esineistä on kelloseppämestari Lauri Helskeen suunnittelema ja valmistama raekello. Se on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellon käyntipoikkeamaksi on laskettu 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli se tekee 1 minuutin käyntipoikkeaman noin 50 vuodessa. Kello valmistui vuonna 1936 ja seuraavana vuonna se esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa se saavutti kultamitalin ja kunniadiplomin. Kerrotaan, että Egyptin nuori kuningas Faruk II olisi halunnut ostaa kellon kokoelmaansa, mutta Helske ei halunnut myydä sitä. Museon kannalta tämä oli tietysti oikea valinta.

Toinen aivan ainutlaatuinen esine kokoelmassa on 1900-luvun maineikkaimman kellosepän, sveitsiläisen James C. Pellatonin valmistama käyntimalli. Se on tiettävästi ainoa hänen valmistamansa käyntimalli. Pellaton lahjoitti käyntimallin Suomen Kelloseppäliitto ry:lle vuonna 1949 vastalahjaksi saamastaan korkeasta kunniamerkistä. Pellaton oli toiminut sodan aikana Sveitsissä hyvin aktiivisesti Suomen hyväksi ja presidentti Paasikivi myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin Kelloseppäliiton esityksestä.

Perusnäyttelyssä on esillä Könnin lattiakellojen lisäksi Johan Yli-Könnin vuonna 1841 valmistama Helsingin tuomiokirkon tornikellon ensimmäinen koneisto.

Esillä ovat myös tiettävästi maailman ainoat Stalinin itsensä tilaamat, hänen omalla kuvallaan varustetut kellot. Niiden tarina lyö laudalta monet parhaatkin dekkarikertomukset.

Vieraile museossa »

Antoisia tuokioita kokoelmien parissa