Uusi näyttelykonsepti

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on uudistanut voimakkaasti toimintaansa ja eikä perusnäyttelyä ole esillä. Tulevaisuudessa museo esittelee vaihtuvia näyttelyitä sekä kokoelmanäyttelyitä, joihin pureudutaan valitun teeman ja museon strategian mukaisesti.

Paine omaan tulonmuodostukseen

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on uudistunut. Perusnäyttely purettiin WeeGeeltä muuton yhteydessä. Perusnäyttely Aika Koneita oli esillä WeeGeellä 15 vuotta sellaisenaan ja sitä ennen hyvin samanoloisena Kellovasarassa 1988–2005. Jotta saatiin asiakkaiden toivomia vaihtuvia erikosinäyttelyitä museolle, jouduttiin tilaa ottamaan vanhasta perusnäyttelystä. Museolla oli kuitenkin tarve omaan tulonmuodostukseen, jotta museo voisi uudistua ja kehittää toimintaansa. Aika Koneita näyttely oli rakennettu itsenäisesti tutustuttavaski, jossa opas oli paikalla vain rajoitetun ajan. Kellomuseo sai huonoa palautetta siitä, ettei museossa ole opasta paikalla ja ettei Aika Koneita -näyttelyä ole uudistettu. Museo toimi ilmaismuseona WeeGeellä olonsa aikana. Museo oli päätynyt tilanteeseen, jossa oli uudistuttava voimakkaasti. Harva museon käyttäjä palasi uudelleen katsomaan Aika Koneita näyttelyä, vaikka se oli toteutettu laadukkaasti.

Korut mukaan museon toimintaan

Museon ensimmäinen korunäyttely Suomalainen koru järjestettiin 10.5.2017-8.4.2018. Korua aiheena ehdittiin testata museossa kuudessa eri näyttelyssä ennen kuin se tuli mukaan tallennusvastuulle 14.6.2021 Kello- korumuseosäätiön syntyessä. Suomalainen Koru -näyttely nosti museon kävijämäärää ja toi enemmän naisia katsomaan näyttelyä. Museossa ryhdyttiin keskustelemaan entistä vakavammin koruista osana museon toimintaa. Tiettävästi ensikerran koruista osana museota keskusteltiin vuoden 2016 aikana kertoo museota ylläpitävän Kello- ja korumuseosäätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja Jan Roos.

Korujen mukaantulo museon toimintaan nähtiin isona mahdollisuutena, sillä Suomessa korujen tallennustyö on sirpaleinen ja liittyy usein paikallismuseoiden toimintaan. Isoista museoista Design Museo, Kansallismuseo tallentavat myös koruja. Korut ja kellot ovat hyvin erityisiä esineitä, sillä ne liittyvät usein riitteihin ja niihin liittyy paljon muistoja. Ne myös viestittävät esimerkiksi identiteetistä tai aviosäädystä.

Millainen museo haluamme olla?

Museo sai tietää elokuun lopussa 2020 pääsevänsä uusiin tiloihin silloin rakenteilla olevaan Koy Espoon Kulttuuriloistoon. Tästä lähti liikkeelle suunnittelutyö kohti uudenlaista museota. Tämä vaati strategiatyötä ja museota ylläpitävän säätiön sääntömuutokset. Museon tehtäväksi valikoitui kello- ja korualan kulttuuriperinteen ja historian merkityksien avaaminen. Tehtävänä on myös tallentaa, tutkia ja esittää kello- ja korualan kulttuurihistoriaa, nykyisyyttä ja luoda edellytyksiä tulevaisuuksien hahmottamiseen. Museo toimii yhteisön äänitorvena ja kokoajana.

Museo halusi karistaa staattisen museon pölyttyneisyyden harteiltaan. Aika Koneita -näyttely palveli pitkään, mutta oli aika ajatella museo uusiksi ja se millainen uudesta museosta pitäisi tulla. Mahdollisuuksien museo, museopoliittinen ohjelma 2030, Espoon kulttuuri 2030-strategia, Sitran megatrendit, uusi museolaki ja museon kokemuspohjaiset näkemykset vaikuttivat työssä. Museo järjesti asiakasraateja ja teki asiakaskyselyitä, myös vanhojen kyselyiden tuloksia hyödynnettiin. Nopeasti kävi selväksi, ettemme voi vastata perusnäyttelyllä odotuksiin, joita museota kohtaan oli. Lisäksi huomattiin, että pitkään valmistellut suunnitelmat saattoivat vanheta päivässä. Maailma muuttuu nyt niin kovaa vauhtia, ettei staattinen näyttelykonsepti ja rakenteet palvelisi näyttelytoimintaa ja museon käyttäjiä.

Asiakasraadit ja kyselyt tuottivat paljon yhtäläistä tietoa. Vastaajat ja raatilaiset toivoivat selkeyttä, avaruutta ja vähemmän esineitä esille yhdellä kertaa. Näyttelyiden aihetoiveita saimme paljon ja niihin vastataan ajan kuluessa, vaihtuvilla ajankohtaisilla näyttelyillä ja kokoelmanäyttelyillä. Uudessa museossa voi pitää 1–3 näyttelyä samanaikaisesti ja näyttelyt vaihtuvat 3–6 kk välein. Lisäksi Pop Up tilassa on esillä nopeasti vaihtuvia näyttelyitä. Museo voi myös viedä pienoisnäyttelyn museosta vaikkapa yhteistyökumppanin tai asiakkaan tiloihin. Lisäksi museolle on valmistunut tietopankkialusta Holvi.

Kello- ja koruyhteisö

Museo tarvitsee laajan asiakaskunnan pärjätäkseen. Kello- ja korualan tuotteet ovat tuttuja kaikille, jokainen elää aikataulujen mukaan ja siinä on kello tärkeässä roolissa. Monille se on pukeutumiseen ja tyyliin liittyvä henkilökohtainen valinta, niin kuin korutkin. Kellot ja korut viestivät kantajastaan ja ne liittyvät identiteetteihin ja kulttuureihin. Tästä näkökulmasta museolla on jo valmiiksi iso potentiaalinen asiakaskunta.

Kello- ja koruyhteisöön luemme kuuluvaksi kaikki kellojen ja korujen käyttäjät, harrastajat, historioitsijat, keräilijät, yrittäjät, muotoilijat ja taiteilijat, kello- ja kultasepät sekä alalla muissa tehtävissä toimivat, esimerkiksi yritysten markkinointihenkilöstö. Huomioiden yhteisön laajuus, siitä seuraa, että alaan liittyvä tieto on hajallaan ja odotuksia museota kohtaan on erilaisia.

Näyttelyiden yhteydessä museo ja yhteistyökumppanit tuottavat oheisohjelmaa. Tarjolle tulee luentoja, taiteilijatapaamisia, työnäytöksiä ja työpajoja Kruunun verstaalla. Työpajoissa huomioidaan eri-ikäiset museon käyttäjät, osa suunnataan aikuisille ja osa lapsille. Nuorille on tulossa Oma Aika -työpajakerho, joka tähtää museonäyttelyn tekemiseen. Yhteistyökumppanina ovat Espoon Harrastuspolku ja Taike. Oheisohjelmaa kasvatetaan resurssien karttuessa.

Kaikkien museo

Saavutettavuus ja osallisuus nousevat esille monissa strategioissa, joita hyödynsimme museon strategiaa tehdessämme. Huomasimme, että tärkeä osa nykyaikaisen museon työtä on tuottaa kulttuurihyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia. Museo ei voi enää olla vain yläluokan esineiden esittelypaikka. Museotyö ottaa huomioon laajasti erilaisia näkökulmia ja välittää tietoa myös marginaaleista ja ottaa yhteisönsä mukaan toiminnan suunnitteluun.

Se tarkoittaa kulttuurisen kestävyyden; osallisuuden ja saavutettavuuden huomioimista toiminnassa. Museo on turvallinen tila, jossa on tilaa eri näkökulmille ja ajatuksille, kunhan ne tuodaan esille toisia kunnioittaen. Parhaimmillaan museo on paikka arvokeskusteluille.

Kello- ja korumuseo Kruunu huomioi osallisuutta ja saavutettavuutta eri näkökulmien kautta. Näyttelyiden sisällöissä osallisuuskeskustelua käydään erityisetsi Minun maailmani avajaisnäyttelyssä, joka on toteutettu yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Korualan ammattilainen on työskennellyt vahvasti yhteistyössä tarinansa jakavan ihmisen kanssa, ja tuloksena on tarinoita ja koruja yhdenvertaisuuden kokemuksista. Tarinat ovat yhdenvertaisesti esillä teosten kanssa. Teokset käsittelevät vammaisen ihmisen oikeutta tulla nähdyksi omilla ehdoillaan, vammaisen ihmisen oikeutta perheeseen ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Osassa teoksissa muistellaan ihanaa lapsuutta ja onnistumisia fyysisistä haasteista huolimatta.

Museo tarjoaa näyttelytilaa myös opiskelijoille. Kesällä näemme Axxell Utbildningin korualan opiskelijoiden lopputöitä ja Kelloseppäkoulun päättävien kelloja.

Saavutettavuutta tukee Holvi -tietopankkipalvelu museon kotisivuilla: www.kellojakorumuseo.fi/holvi. Holvi on alusta, jonne sirpaleina olevaa tietoa kerätään yhteen paikkaan. Tiedon karttuessa Holvi toimii digitaalisena perusnäyttelynä. Holvin sisältönä ovat: kellot ja korut, niiden valmistaminen, koulutus, yritykset ja työhuoneet sekä tarinat ja muistot. Holviin on tulossa myös valmiiksi kuratoitua opetusaineistoa. Lisäksi näyttelysisältöjä tehdään saavutettaviksi esimerkiksi julkaisemalla blogeja, näyttelykatalogeja ja SoundCloud äänitiedostoja. Blogi toimii myös kello- ja korualan julkaisualustana. TAIKE on tukenut korublogitekstien kirjoittajia.

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu kehittää myös etäosallistumista tekniikan mahdollistamalla tavoilla (Teams, YouTube). Etäosallistumisen tavat eivät kuitenkaan sovellu kaikenlaisiin tapahtumiin tai tilanteisiin.

Saavutettavuus ja osallisuus ovat kehittämiskohteitamme ja niihin kiinnitetään huomioita näyttelysuunnittelussa ja tallennustyössä entistä enemmän.

Aina ajassa

Museon näyttelytoimintaa ohjaavia tavoitteita ovat kaikkien museo, tarinallisuus, yhteisöllisyys, kohtaamiset ja ajankohtaisuus. Asiakaspalautetta kerätään paikan päällä, kotisivujen palautelomakkeella ja kyselyin. Museo jatkaa asikasraatitoimintaa, jolloin asiakkailta kerätään palautetta työpajoissa tai paneeleissa. Museo perustaa myös Advisory Boardin, jonka tehtävänä on tukea museon kehittymistä ja laajentaa olemassa olevia verkostoja.

Aina ajassa oleminen vaatii herkkyyttä tunnistaa ajan ilmiöt niiden tapahtuessa ja nopeaa reagointia esimerkiksi tallennustyössä. Se tarkoittaa myös sitä, että asiat kerrotaan oikeassa asiayhteydessä ja huomioidaan kunkin ajan asettamat kulttuuriset reunaehdot. Eri ajan ilmiöitä tai asioita voidaan peilata toiseen aikaan, jolloin näkökulmien ja tietopohjan kautta voimme oppia uutta.

Tule ja koe uusi museo!

Kerro meille mistä pidit ja mistä et tykännyt!

 

Museonjohtaja Essi Pullinen