Uniikin korun salaisuus

Koru kertoo paljon kantajastaan ja sitä kannetaankin tietoisesti. Korun materiaalit, koko tai ainutlaatuisuus ilmaisevat kantajansa arvostuksia ja statusta. Status-ilmaisua ei aina haluta tunnustaa koruista puhuttaessa, mutta totuus lienee kuitenkin se, että statuksen vaikutus on olemassa. Perinteisesti kuitenkin koruilla on ilmaistu varakkuutta ja valtaakin.

Statuksen merkitys on muuttunut. Myös sen osoittaminen. Edustaako koru valtaa nykyisinkin? Voi se niin tehdäkin. Monet muistavat Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin, joka kertoi selkeästi kantansa asioihin rintakoruillaan. Hän jopa kehotti lukemaan korujaan ja leikitteli tietoisesti yleisönsä sekä valtioiden päättäjien kanssa. Hän välitti asiaansa korujen ulkomuodon ja materiaalien kautta vahvistaakseen viestiään. Hänelle perinteiden naisten koristautumiskeino oli erittäin kekseliäs tehokeino. Albrightin korut olivat uniikkeja ja juuri hänelle tehtyjä. Osa hänen koruistaan oli hillittyjä ja osa taas silmille räjähtäviä kannanottoja. Hänen koruissaan eivät materiaalit aina olleet pääosassa. Hillityilläkin koruilla voi viestiä kulttuurillista tai taloudellista valtaa, kun sen osaa. Koruilla voi viestiä niille, jotka osaavat lukea viestejä, mutta muillekin.

Monet vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt ovat kuitenkin jättäneet korujen tarjoaman viestintäkanavan käyttämättä. Koru on osa visuaalista viestiä, vaikka sitä ei näin osattaisi nähdäkään. Ympäristömme on tänä päivänä yhä visuaalisempi. Emme välttämättä analysoi päivittäin television tai nettimaailman visuaalisuuden merkitystä vaan vastaanotamme vaikutteita kaiken aikaa niiden kautta. Oma olemuksemme, pukeutumisemme ja korujenkin käyttäminen ovat osa tätä visuaalisuutta. Perinteisesti kuninkaalliset tietävät miten ja mitä koruilla viestitään. He ovat osanneet sen jo vuosisatojen ajan. Monet kuningashuoneiden koruista ovat muiden kuningashuoneiden tai valtiaiden antamia lahjoja, joilla antajakin on toimittanut oman viestinsä aikana, jolloin viestinnän, vallan ja vaikuttamisen keinot olivat toisenlaiset. Meille nykyajan tavallisillekin korujen viestit ovat mahdollisuuksien kanava.

Korun ainutlaatuisuus

Minua uniikki koru on kiehtonut aina. Minä tavallisena ihmisenä en niinkään ajattele korua vallan symbolina, mutta minusta uniikilla korulla on sielu ja suuri tunne. Uniikin korun arvo on monesti suurempi kuin yksinomaan materiaalinen. Uniikin korun taakse kätkeytyy tarina. Usein myös korun toteuttajan persoona tulee lähelle ja liittyy kantajaan. Tällainen koru voi olla tilaustyö tai korun tekijän oman innoituksen synnyttämä. Olen ollut onnekas, kun olen päässyt kokemaan niin tilaustyön monia vaiheita kuin tekijän omaehtoisia lopputuloksia. En ole korun tekijä, enkä materiaalien asiantuntija, olen niiden käyttäjä.

Uskaltaisinko tilata uniikin korun?

Olen usein kuullut sanottavan, että korun teettäminen on vaikeaa, vähän jopa pelottavaa, liian kallista tai aikaa vievää. Eikä tekijöitä tai paikkoja tilaustyön tekemiseksi osata etsiä. Tein haun Googleen suomen kielen hakusanalla ”uniikkikoru” ja sain 26600 osumaa. Tiedän, että niistä ehkä vain osa on sellaisia, joista minä saattaisin olla kiinnostunut, mutta hyvä alku kuitenkin. Oman kokemukseni mukaan on kyllä totta, että tilaustyön tilaaminen on vaativampaa kuin valmiina mallistossa olevan hankkiminen, mutta prosessi ja lopputulos palkitsee. Nykyisin jo entistä useampi hääpari teettää yksilölliset sormukset ja se onkin hyvä alku. Toivottavasti se rohkaisee huomenlahjan lisäksi myös myöhemmin tilaamaan uniikin korun. Aikaa on kuitenkin varattava, mutta korun ainutkertaisuus säilyy.

Tilaustyö lähtee aiheesta tai materiaaleista käytävästä keskustelusta, josta syntyy luonnos ja kustannusarvio. Se voi olla myös ”vapaat kädet” -toimeksianto. Voi olla, että vanhoja koruja halutaan uudistaa tai rikkinäisten korujen elämää jatkaa, ehkä on jopa käytössä itse ostettuja jalokiviä. Tilauksen tekeminen vaatii luottamusta molemmilta osapuolilta. Parhaimmillaan asiakassuhteesta syntyy vuosien mittainen.

Uniikki koru on kallis

Tilaustyön materiaalien ei suinkaan tarvitse olla jalometalleja ja arvokkaita kiviä, vaikka näin monesti ajatellaan. Suomessa tehdään hienoja tilaustöitä jalometalleista ja -kivistä. Niitä harvemmin näkee edes linnan juhlissa. Linnan juhlien korumaailma on suomalaisen kansanluonteen ja tottumuksen mukaan melko vaatimatonta. Harvoin näen uniikkeja koruja noita juhlia seuratessani. Toisinaan on käynyt niinkin, että hyvin monella linnan juhliin saapuneella on samanlainen koru. Se vähän harmittaa juhlijan puolesta. Toisaalta on tietenkin mukavaa, että joku muukin pitää samasta korusta. Linnan juhlat ovat medianäkyvä tilaisuus, mutta toisaalta on muitakin tilaisuuksia ja juhlia, joissa kannetaan upeita ja uniikkeja koruja. Näistä juhlista on media poissa.

Minä lukisin mielelläni artikkeleita, joissa kerrottaisiin koruista osana tyyliä, persoonaa ja pukeutumista. Ja jopa viestinnän asiantuntijoiden näkemyksistä. Olisi kiinnostavaa lukea myös korujen suunnittelijoista ja tekijöistä. Toki juttuja tehdään, mutta monesti ne painottuvat naistenlehdissä oleviin ”puffeihin” vaatemerkkien tai ketjumyymälöiden pukukoruista.

Harmikseni olen kiinnittänyt huomioita vallankäyttäjien vähäiseen korujen käyttöön. Näkisin mielelläni poliitikoilla suomalaisten suunnittelijoiden tai käsityöläisten koruja ja rohkeasti käytettynä. Mitä enemmän asiaa tarkkailen, sitä enemmän huomaan korujen puutteen.

Uniikin korun lähtökohta ei ole hinta

Suomessa on monia uniikkien korujen tekijöitä, jotka valmistavat korujaan erilaisista materiaaleista, muistakin kuin arvometalleista ja jalokivistä. Materiaalien kirjo on laaja kuten paperi, kierrätetty metalli, muovi, puu, tekstiili, hopea, messinki, kupari, nahka jne. Haasteellista kuluttajan ja mahdollisen korun käyttäjän kannalta on se, että näiden korujen ostaminen tai tilaaminen vaatii paljon vaivaa. Tällaisten korujen hankkimiseen ei Suomessa juurikaan ole myyntipisteitä, gallerioita tai muita myyntikanavia. Suurin syy lienee se, että asiakaskunta ei ole kovin laaja.

Turhamaisuuden kuolemansynti

Korujen käyttäminen ja varsinkin uniikkien korujen teettäminen saattaa olla jonkun mielestä turhamaisuutta. Minä ajattelen, että on hyvä joskus rikkoa rajoja ja sallia itselleen uniikkeja turhamaisuuksia. Aitoja, käsintehtyjä, ehkä perinnöksi siirtyviä koruja, joihin sisältyy muistoja ainutlaatuisista hetkistä elämässä, uniikkeja muistoja. Syntymäpäivä, hääpäivä, lapsen syntymä, ilon ja surunkin hetket elämässä. Aina emme tule ajatelleeksi, miten perintönä kulkevat korut ovat osa sukupolvien ainutlaatuista ketjua.

 

Kirjoittaja Helena Pahlman on korujen käyttäjä, joka on tutustunut vuosikymmenten ajan korujen kiehtovaan maailmaan ja moniin korujen tekijöihin niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Koruihin perehtyminen on toiminut yrityselämässä vietettyjen työvuosien vastapainona.