Kolmen vuoden odotus huipentui – KORU 7- tapahtuma kokosi kansainvälisen taiteilijajoukon Lappeenrantaan

Viime vuoden joulukuussa Korutaideyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tuupanen kirjoitti tähän blogiin KORU-tapahtumien historiasta ja toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi järjestyksessään seitsemänteen tapahtumaan lokakuussa 2021 Lappeenrantaan. Ja todellakin, lokakuun viimeisellä viikkolla ihmiset kerääntyivät Lappeenrantaan työpajoihin, seminaariin ja näyttelynavajaisiin ympäri Suomen ja Euroopan, tulipa eräs osallistuja aina Chilestä asti.

KORU7-tapahtumaviikko alkoi kolmipäiväisillä työpajoilla, joissa Anna Rikkisen johdolla sukellettiin kehoon liittyvien esineiden, historiallisten vaatteiden ja muiden koristeiden maailmaan työpajassa Attire ja kysyttiin, tarvitseeko koru kehon ollakseen olemassa? Saksalaisen Daniela Malevin työpajassa taas syvennyttiin rintakorumekanismeihin ja kuinka löytää sekä teknisesti asianmukainen, että sisällöllisesti ja esteettisesti kulloiseenkin rintakoruun sopiva kiinnitystapa. Lab-ammattikorkeakoulun kivityöpajan sahat lauloivat, kun palkittu brittiläinen Lin Cheung saatiin ohjaamaan kivityöpajaa otsikolla Pinch Me, I must be dreaming.

Lin Cheungin kivityöpajaan osallistui myös kiinalainen Ranskassa opiskellut Yao Tan. Tan kertoi tuntemuksiaan KORU7-tapahtumaan liittyen.

”Olin niin innostunut ensimmäisestä kosketuksesta kiven kanssa. Kivi on materiaali, jonka kanssa olen aina halunnut työskennellä. Tykkään tutkia uusia tekniikoita ja uusia materiaaleja, ne antavat minulle uusia aistikokemuksia. Aistivälitteiset kokemukset ovat erittäin tärkeitä työskentelyssäni”, hän jatkaa, ”tässä piilee taiteilijan vastuu; muotoilla ihmisen toiveet ja havaintojen kätketyt osat visuaaliselle kielelle.”

KORU7-näyttelykokonaisuus rakentui Etelä-Karjalan museolle Lappeenrannan linnoitukseen. Nykykorutaiteen esittelylle on Lappeenrannan eri museoissa jo pitkät perinteet, olihan ensimmäinen KORU-näyttely esillä siellä jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 2003.

Nyt esillä oleva kokonaisuus esittelee teoksia yhteensä 41 taiteilijalta 17 eri maasta. Yleisön nähtäville avautuu runsas erilaisten sisältöjen, materiaalien ja teknisten ratkaisujen kirjo. Näyttelyn juryyn kuuluivat korutaiteilija ja gallerian johtaja Karin Roy Anderson Ruotsista sekä kuvanveistäjä Krister Gråhn ja Korutaideyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tuupanen Suomesta. Krister Gråhn vastasi myös näyttelyn ripustuksen suunnittelusta. Ripustuksesta pyrittiin rakentamaan narratiivi, joka luo yhdenlaisen toisinnon yhteiskunnasta ja korusta sen osana. Tarkoituksena ei ollut liikaa johdatella katsojaa ja teosten katsomisjärjestystä, mutta rakentaa kuitenkin näyttelytilaan kehämäinen tila, jonka rakenne teosten sisältöjä ajatellessa tiivistyy sisäänpäin yleisten yhteiskunnallisten aiheiden kautta kohti intiimimpään tematiikkaa ja lopulta koko yhteiskunnan tulevaisuutta koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Näyttelystä löytyy perinteisesti yllä pidettäviä teoksia, mutta myös teoksia, jotka käyttävät korua vain lähtökohtanaan kommentoidessaan esimerkiksi ympäröivää maailmaa, perhesiteitä tai ihmisen identiteettiä. Kuten näyttelyn järjestäjät toteavat, korutaiteessa, kuten ei muussakaan taiteessa, ole määritetylty rajoja siihen, mitä se voi käsitellä, vaan korutaiteilijoiden aiheet leikkaavat läpi nykypäivän yhteiskunnan.

Yao Tan on myös yksi näyttelyyn valituista taiteilijoista. Hän on opiskellut Limoge’ssa, Ranskassa ENSA-koulussa mm. Terhi Tolvasen johdolla. Tolvanen oli kertonut opiskelijoille paljon Suomesta ja kolmen vuoden välein järjestettävistä KORU-tapahtumista ja kannusti opiskelijoitaan hakemaan näyttelyyn. Tanin teossarja koostuu mm. metalleja ja posliinia yhdistävistä kaulakoruista, jotka roikkuvat pitkissä, ohuissa ja hieman joustavissa teräskoukuissa. Työssään Tan pyrki havainnoimaan ihmiskehoa. Kehon seksuaaliset ominaisuudet, hauraus ja muodonmuutokset toimivat lähteenä teoksille, joiden kautta Tan ihmettelee kehon mysteeriä ja sen muuntautumiskykyä. Hän kokee, että ylläpidettävinä esineinä korut tuovat havainnot hienovaraisesti näkyviksi.

KORU7-tapahtumaviikko huipentui kaksipäiväiseen, kaikille avoimeen seminaariin. Löyhästi ajateltuna sen teemana tuntui olevan materiaalit ja uusmateriaalisuus; mitä merkityksiä materiaalit kantavat, kenen tarinaa ne kertovat, kuinka me työstämme niitä, mutta kuinka ne myös työstävät meitä. Seminaari rakentui erilaisista taiteilijaluennoista mm. Janne Peltokangas kertoi saamelaisesta kulttuurista ja uskomusperinteestä ammentavista teoksistaan, israelilainen Einat Leader Lähi-Idän poliittisista konflikteista kimmokkeen saaneista projekteistaan ja yhdysvaltalainen matt lambert monitahoisesta työskentelystään, jonka keskiössä on mm. posthumanistinen käsityödiskurssi. Seminaarin aikana saimme aivoterveysvinkkejä taiteilijalle, kuulimme hieman lisää uudesta Koru- ja kellomuseosta sekä pikakelasimme läpi neulamekanismien 5000-vuotisen historian. Ja voin yhtyä Yao Tanin kommentiin seminaarista, se todellakin toimi inspiraationa aivoille! Tapahtuman yksi tärkeä ydinmerkitys on tutustua muihin korutaiteilijoihin ja heidän tapaansa ajatella ja työskennellä. Yao Tanin sanoin, ”Olemme onnekkaita, koska alalla on niin monia intohimoisesti työhönsä suhtautuvia tekijöitä!”

 

KORU7-näyttely on nähtävissä Etelä Karjalan museolla Lappeenrannassa 30.10.2021–13.3.2022.

Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa www.koru7.fi.

Kirjoittajasta:

Tiina Rajakallio on lappeenrantalainen korutaiteilija. Hän on saanut ilokseen seurata ja olla mukana KORU-tapahtumien kirjossa roolinsa vaihtuessa mm. ihmettelevästä opiskelijasta projektityöntekijään ja luennoitsijasta näyttelynrakentajaan. Hän ihailee periksiantamatonta asennetta ja visioiden kirkkautta, jolla talkooporukka on rakentanut tapahtuman nyt jo seitsemännen kerran. Yhteistyössä on voimaa!

Lähteet:
Yao Tanin haastattelu 6.11.2021,
Krister Gråhn, kuvanveistäjä,
KORU7-näyttelyn arkkitehti,
Tarja Tuupanen, puheenjohtaja,
Korutaideyhdistys ry,
Mikko Pirinen,
amanuenssi,
Lappeenrannan museot: haastattelu MUSEO-lehteen