Käsityön muotoilun ja taiteen ulottuvuuksia Harri Syrjäsen tuotannossa

Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa on esillä vielä 25.9.2022 asti Harri Syrjäsen 50-vuotistaiteilijanäyttely Kaikessa käden jälki. Korut on osin lainattu hänen asiakkailtaan, ja osin hän on tehnyt uusia koruja näyttelyyn. Näyttely kuvastaa hänen mielenmaisemaansa korujen suunnittelijana, valmistajana ja taiteilijana.

Kaikki korut on tehty käsityönä materiaalia kunnioittaen ja vankalla ammattitaidolla. Käsityön jälki on tunnistettavaa ja omaleimaista, jolloin käsi jatkaa ajatusta ja ideaa. Materiaalista löytyy oivalluksia, jotka sijoittuvat osaksi korujen tarinaa.

Koru on aina muotoiltu, kun sille on annettu muoto ja käyttötarkoitus. Mutta Harri Syrjäsen korut ovat enemmän, niissä on vahva tarina tai ajatus taustalla. Esimerkiksi Syrjäsen tuotannossa on piensarjana valmistettuja koruja, jotka kuvaavat suomalasia sanontoja, esimerkiksi ”pupu pöksyssä.” Asiakkaiden on helppo omaksua korun viesti ja lämmin huumori. Suosikiksi vuosien varrella ovat noussut monia koruja, esimerkiksi 1980–1990-luvuilla suosikiksi nousi Lentävä lehmä -korvakorut.

Korujen suunnittelijana Harri Syrjänen on profiloitunut taidekäsityöläiseksi. Museo Kruunussa näemme, että hänen tuotantonsa ilmentää Syrjäsen suhdetta maailmaan, se on osin humoristinen, jopa mustalla huumorilla höystetty, mutta samaan aikaan armollinen ja lämminhenkinen. Taidekäsityöläisyys on osa Syrjäsen brändiä. Se antaa tilaa uniikkiteoksille ja suunnittelulle, mutta ei sulje pois sarjatuotantoa tai timanttisormuksen tekemistä.

Harri Syrjäsen korut ovat myös korutaidetta, niissä on vahva sanoma, joka on ohjannut tekemistä. Viestit ovat tärkeitä ja ne viittaavat mm. mehiläiskatoon, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen tai etätyöhön. Tekijä on luonut koruteoksia, joita katsoja voi tulkita oman kokemusmaailmansa kautta. Esimerkiksi puunhalaaja ja keisarin uudet vaatteet kaulakoruissa on monta kerrosta ja ulottuvuutta. Harri Syrjänen kertoo, ettei itse erottele tuotantoaan eri kategorioihin: ”En varsinaisesti erottele muuten paitsi, kun teen uniikkiteoksen on se taide kategoriassa ja pienet eläin ym. ideat, jotka toteutan pienissä sarjoissa valamalla ja käsityönä. Laukkuihin voisi sisällyttää myös muotoilu -käsitteen, tosin siinä yhdistyy myös tuo käsityö-muotoilu-taide samassa paketissa.”

Syrjäsen koruja on eri kokoelmissa. Julkisissa kokoelmissa, esimerkiksi Design museossa, Suomen käsityön museossa ja Saksassa Meripihkamuseossa on joitakin teoksia, Myös yksityiskeräilijöillä on hänen korujaan ja laukkujaan.

Nahkatöiden ja laukkujen muotoilu laajentaa korun ideaa osana asustetta. Korumaisilla metalliosilla on ollut selkeä rooli hänen laukuissaan: ”Kun aloitin laukkujen teon 70-luvun alkupuolella erilaiset soljet ja helat olivat tärkeä osa, tai syy valmistaa laukkuja. Matkan varrella ja nykyisin korut esiintyy yhä useammin laukuissa, esim. mehiläinen, sudenkorento, tai vaan jokin korua muistuttava, metalliosa laukun sulkimena/lukituksena.” kertoo Syrjänen.

Harri Syrjäsen pitkä ura on ollut merkityksellinen nuoremmille sukupolville alalla. Hän on tarjonnut harjoittelupaikan lukuisille opiskelijoille ja aina ottanut lämpimästi vastaan liikkeessä tutustumassa käyneen opiskelijan ja kertonut yrittäjyysestä. Harrin ura luo uskoa siihen, että seuraamalla omaa visiotaan voi pärjätä käsityöammatissa. 25.9.2022Oma näkemys vaatii sitoutumista siihen mihin uskoo. Ihan kaikki eivät siihen pysty.

Harri Syrjänen on ollut aktiivinen kansainvälisesti. Hän on osallistunut käsityöläistapahtumiin Saksassa, mm. 25 kertaa Lyypekin käsityöläismarkkinoille. Kansainvälisyys on tuonut luottamusta omaan tekemiseen, Syrjänen kertoo: ”Näyttelyt ulkomailla ja esimerkiksi Lyypekin joulumarkkinat ovat olleet näyttöjä, siitä ettei suomalaisilla ole mitään hävettävää töittensä suhteen. Tärkeää että pitää kiinni omaperäisyydestä.”

Taidekäsityöläinen ei ole koskaan valmis, riippumamatta taidosta ja osaamisesta, on halu oppia uutta. Harri Syrjänen osallistui mestarikurssille noin 40 vuotta kultasepäksi valmistumisen jälkeen koulutuskeskus Salpauksen kurssilla. Tämä kertoo nöyryydestä, joka on luonteenmaista taitoammateissa. On oltava samaan aikaisesti nöyrä, luova, visionäärinen ja ahkera. Harri Syrjänen kertoo Kaikessa Käden jälki -näyttelykatalogissaan, ettei taiteilija jää koskaan eläkkeelle, luova prosessi jatkuu niin kauan kuin nuppi pysyy työkykyisenä. Kyse on elämäntavasta, arvoista ja onnellisuudesta.

Kirjoittaja Essi Pullinen toimii museonjohtajana Suomen Kello- ja korumuseossa.